Cooperin testi

Eilen minulla oli ratajuoksufiilis: halusin tehdä jonkinlaisen rataharjoituksen. Epäilin Viialan urheilukentällä olevan jotkin harjoitukset, joten suuntaan Lempäälän urheilukentälle. Paikan päällä käy ilmi, että Lempäälän Kisa järjestää Cooperin testin 10 minuutin päästä, enkä tietenkään samalla voi omaa vetoharjoitustani tehdä..

Päätin sitten osallistua Cooperiin. Lähtöjä oli 3, joista olin viimeisessä, joten ehdin lämmitelläkin sopivasti. Tämä oli ensimmäinen cooperini, 3000 metrin kisoja olen kyllä monia juossut...

Juoksu tuntui ihan hyvältä ja rennolta, enkä sitä kovin tosissani ottanut. Kovaa tietenkin yritin juosta, mutta kuitenkin rennosti. Ehdin juosta 3260m kunnes pilliin vihellettiin. Hengähdin vähän aikaa ja juoksin loppuverryttelyn myös Lempäälän Kisaa edustavan kaverini Venlan kanssa.

Halusin tehdä vielä muutaman vedon radalla, kun kerran olin päässyt fiilikseen. Vedot kulkivat ihan hyvin, joskin jalat menivät helposti maitohapoille...

Kotona taiteilin itselleni mielenkiintoisen palautusjuomasmoothien hamppuproteiinista, porkkanasoseesta, mustaherukoista, viinirypäleistä, kookoslastuista ja mantelilastuista. Tutustuin vasta vähän aikaa sitten hamppuproteiinijauheesen. Se on hyvä proteiinilisä, koska olen allerginen muille proteiinilisillä lukuunottamatta riisiproteiinia, ...

Rentoutumista

Eilisen illan vietin rentoutuen järvimaisemissa. Uskomatonta, miten yksi ilta kauniin järven rannalla voi antaa puhtia niin paljon! Juoksin ensin pienen lenkin järven rantaa pitkin metsässä, jonka jälkeen puin uimapuvun päälleni ja heittäydyin uimaan lämpimään järviveteen.

Nyt on ollut todella lämmintä jo kauan, eivätkä paahtavat helteet näytä sääennustuksien mukaan hellittävän vielä pitkään aikaan. Toisaalta minusta on vain kiva, että Suomessakin on joskus oikein kunnolla lämmintä! Suomen kesä on kuitenkin niin lyhyt, että ei aikaakaan kun syksy alkaa jo näyttää merkkejään...

Elämäni lenkkitossut

Toukokuussa ostin 4runners-liikkeestä Helsingistä mukavalta tuntuvat Altra the one-nimiset lenkkarit. Minun on ollut todella haastavaa löytää sopivia lenkkareita pienien jalkojeni ja tiukkojen kriteerien takia; "Niiden tarvitsee olla kevyet, tossumaiset, joustavat, tuettomat, mutta kuitenkin asfalttijuoksuun ja pitkille juoksumatkoilla sopivat. Kantapää ei saa olla kova ja pohjan täytyy olla tasainen."

Aloin juosta Altroilla ja ne olivat niin mahtavat, etten ole suostunut vilkaisemaankaan muita lenkkareita enää! Juoksin maratoninkin niillä, eikä mitään jalkavaivoja ole ilmennyt. Kenkien pohjiin on nyt kulunut reiät isovarpaan kohdalle, joten tarvitsen uudet. Suomesta ei kuitenkaan löydy enää minulle sopivia kokoja. Onneksi isäni tilasi Yhdysvalloista minulle uudet, niitä odotellessa...

Nuorten eliittikisat

Toissapäivän Urjalassa juoksemani 3000 metrin jälkeen jäi todella tyytymätön olo (aikani oli 11.06...), joten halusin tänään yrittää uudelleen Valkeakoskella nuorten eliittikisoissa.

Lämmittelin juoksemalla järven rannalla kiertävän reitin. Vaikka olin juonut koko päivän todella paljon, kurkkuni kuivui heti lähdettyäni lämmittelemään. Auringon paahteelta oli taas mahdoton välttyä. Vaikka oli jo ilta, lämpömittari lähenteli 30 astetta!

Vaikka lämmittely ei kovin kevyeltä tuntunut, jalat kuitenkin toimivat hyvin lähtiessäni juoksemaan sopivan reipasta alkuvauhtia. Vasta 3 kierrosta ennen maalia alkoi tuntua, etteivät jalat jaksa pitää vauhtia. Sinnittelin kuitenkin viimeisenkin kilometrin ja loppuajaksi tuli uusi ennätykseni; 10.48...

12,5X400m=5000m

Tänään juoksin aikuisten piirinmestaruuskilpailuissa ensimmäisen 5000 metrin ratajuoksuni. Tavoitteenani oli juosta alle 19 minuutin ja kävinkin urheilukentällä kokeilemassa oikeaa vauhtia muutama päivä sitten.

Lämmittelyssä juoksu tuntui lupaavan kevyeltä. Vähän ennen lähtöä ukkonen alkoi jyrähdellä ja sade ropista. Pelkäsin että juoksua joudutaan siirtämään ukkosen takia. Onneksi ukkonen kuitenkin loppui ja vesisadekin väheni, joten juoksu sai alkaa ajallaan.

Maaliintulovenytys

Ensimmäiset kierrokset kulkivat kevyesti joitakin sekunteja tavoitetta kovempaa. 3000 metrin kohdalla kello näytti 11.06. Vasta viimeisimmät kierrokset tuntuivat raskailta ja maalissa aikani oli 18.50.

Olen tyytyväinen juoksuun, menihän se alle tavoitteen ja kaiken lisäksi sain vielä piirinmestaruuspronssia...

Treeniloma Lapissa

Viilennystä treenin jälkeen...

Viime viikko tuli vietettyä perheeni kanssa kauan kaivatulla treenilomalla Lapissa. Säätilat olivat aurinkoisia ja lämpimiä lukuunottamatta kahta sateista ja sumuista päivää...

Reissun aikana tuli liikuttaa monta tuntia päivässä ja tehtyä kasoittain hulluja ja raskaita, mutta samalla niin mahtavia treenejä! Parhaita olivat Ylläksen huipulle juoksut ja rullahiihtolenkki, joka päättyi laskettelukeskukselle nousuun.

Saanan huipulla.

Saanan rinteessä.

Yhtenä päivänä teimme reissun ensin Kilpisjärvelle, jossa nousimme Saanatunturille. Juoksin ensin edellä melkein huipulle ja palasin melkein alhaalle vielä nousemaan rinteessä olevat Suomen pisimmät portaat. Sitten jatkoin kävellen perheeni kanssa huipulle. Näkymät olivat huikeat;  Ruotsin ja Norjan puolella näkyvät vuoret tekivät maisemalle   upean taustan!

Osa Saanan portaista.

Noustuamme Saanalle, jatkoimme Kilpisjärveltä vielä Jäämeren rannalle, Skibotn-nimiseen Norjan kaupunkiin. Kävin myös kastautumassa Jäämeressä. Vesi oli todella kylmää, mutta virkistävää.

Kaiken kaikkiaan reissu oli ikimuistoinen ja toivon pääseväni pian uudelle treenilomalle!

Eka maraton, Haka-maraton

Viime syksynä minuun iski kova innostus osallistua kokomaratoniin. Ensin ajattelin sen jäävän pelkäksi haaveeksi, mutta pitkän vanhempieni taivuttelun jälkeen sain hiukan vastahakoisen hyväksynnän maratonin juoksemiseen. Syksyllä en kuitenkaan tulevan hiihtokauden vuoksi lähtenyt maratoonailemaan, vaan koin järkeväksi päätökseksi odotella kevääseen.

Sopiva maraton löytyi läheltä; Valkeakoskella järjestettävä Haka-maraton. Kevensin lenkkejä ja litkin urheilujuomaa muutaman päivän ennen koitosta. Edellisinä päivinä olo oli kovien helteiden takia melko raskas ja mietin, tulisiko maratonista vain tynkä "päätinpäkokeilla" reissu.

Aamuaurinko herätti minut. Oloni oli muuttunut kevyeksi ja odotin innokkaana juoksemaan pääsyä. Lämpömittarin lukemat nousivat korkeammalle ja korkeammalle, mutta mielessäni ei edes vilahtanut ajatus, että jättäisin pitkään odottamani maratonin väliin!

Kiinnitin kilpailunumeroni, join jatkuvasti ja pysyttelin varjossa. Kilpailijat pyydettiin lähtöviivalle. Meitä oli viivalla reilut viisikymmentä juoksijaa. Lähtölaukaus kajahti. Lähdin rennosti juoksemaan.

Reitti kiersi kaksi kertaa 21 kilometrin reitin. Alkumatka reitistä kulki järven rantaa ja pieniä teitä pitkin. Juoksu kulki todella kevyesti ja suunniteltu vauhti tuntui hyvältä. Reitti jatkui pitkin hiukan suurempaa tietä, joka mutkitteli peltomaisemissa. Reitillä oli muutavia raskaita mäkiä. Aurinko paahtoi kuumottavasti selkään, muttei vielä häiritsevästi. Join noin 2,5 kilometrin välein ja kastelin pääni.

Puoliväli kulki aikaan 1h 38 min. Tuntuma oli vielä kevyt, vaikka ilmeisesti hiukan väsyneeltä näytin, kun kuulin jonkun katsojan sanovan toiselle: "Lähti liian kovaa.." Lähdin toiselle kierrokselle.

Jalat alkoivat tuntua raskailta 30km kohdalla. Seuraavalla huoltopisteellä saamani urheilugeeli kuitenkin keveytti oloani hiukan. Viimeinen raskas mäki lähestyi. Aurinko paahtoi koko ajan ja reitillä ei ollut yhtään varjonpaikkoja. Seitsemän raskasta kilometriä oli vielä jäljellä.

Viimeinen juomapiste oli ohitettu. Kaksi kilometriä oli vielä jäljellä. Ne olivat pisimmiltä tuntuneet kilometrit koko elämäni aikana, koska en voinut olla varma, jaksaisinko juosta maaliin asti. Juoksu tuntui samalta kuin 800m ratakilpailun viimeisellä satasella. Saavuin maalisuoralle. Rutistin vielä pienen loppikirin ja ylitin maaliviivan. Katsoin urheilukellosta oman aikani; 3.25.