Vuosi 2014

Huhhuh, nyt on taas yksi vuosi lisää eletty. Jokainen vuosi tuntuu mielestäni lyhyemmältä, mutta silti viime vuoteenkin mahtui kaikkien osalta varmasti sekä hyviä, että huonoja muistoja. Ajattelin kerätä viime vuoden jokaiselta kuukaudelta muutaman kuvan, josta osaan kertoa jotain.

                                                Tammikuu:

Turun sellokilpailun säestysharjoitukset.

                                         

Hiihtokisoissa Tammelassa.

                                              Helmikuu:

Vasemmalla Turun sellokilpailun jälkeen,
 oikealla viimeisessä konsertissa ennen kisaa.

                                               Maaliskuu:

Ylhäällä kauden viimeiset hiihtokisat ja keväinen Helsinki.
Olin mukana myös mukana soittamassa Johannes Passiota

Huhtikuu:

Konsertissa soittamassa ja Lempäälän SM-maastoihin valmistautumista.

Kauden ekan juoksukisan jälkeen. (Teivocup)

Toukokuu:

Ylhäällä ystäväni Millan kanssa Linnanmäellä.
Alhaalla Lempäälän SM-maastoissa, missä itselläni ei kovin hyvin mennyt, mutta ystäväni
Venla sai SM-hopeaa omassa sarjassaan!

Juoksin helteessä ensimmäisen maratonini Valkeakoskella

Kesäkuu:

Ystäväni Anniinan kanssa ihana päivä Tampereella, paljon uimista ja treeniä.
Pakkailua Lapin treenilomaa varten...

Heinäkuu:

Treenaamassa Saanatunturilla, kastautumassa Jäämeressä ja treenaamassa Ylläksellä.

Elokuu:

SM-hopeaa 16-sarjassa 3000 metrillä.
Konsertin jälkeen.

Syyskuu:

Ihana päivä ystäväni Millan kanssa.
Sibelius-Akatemian soittotunnit alkoivat.
Synttärilahjaksi (4.9) saatuja lempisuklaita...

10000 metrin piirimpiirimestaruus ja oma ennätys 38.46.
Mesihölkkä (26km) Akaassa.

Lokakuu:

Hopeaa Pirkan hölkästä.(33km)

Esiintyminen Valkeakoskella..

Marraskuu:

Lempäälässä, Valkeakoskella ja Nokialla tykkilumiladuilla hiihtämistä.
Luokkakonsertti Helsingissä(en löytänyt kuvaa)

Teivocup (5km) ennätys 18.40

Joulukuu:

Ekoja hiihtokisoja, joulukonsertti Helsingissä, paljon hiihtämistä ja ihana jouluaatto perheen kanssa!

Tässä siis joitakin hetkiä kuluneesta vuodesta. Nyt innolla kohti vuotta 2015!

Joulu on taas

Joululahjakseni saatu pipo

 Joulu on lempijuhlani! Rakastan joulussa eniten perheen kanssa yhdessä oloa, hyvää ruokaa ja ihanaa tunnelmaa. Jokaisen vuoden jouluaatto on hiukan erilainen, mutta perheessäni melko saman kaavan mukainen:

Aamulla herätään rauhassa ja syödään aamupala yhdessä. Aamupäivällä minä käyn hiihtämässä. Päivällä valmistellaan jouluateria ja nautitaan siitä yhdessä. Usein meille tulee vieraita, mutta ei joka jouluna. Tänä jouluna kävin myös joulukirkossa.

Illalla saapuu joulupukki koputtamaan oveen (kyllä, tietysti uskon joulupukkiin, miksi en uskoisi?). Sitten avaamme lahjat ja valmistelemme ilta-aterian. Sen jälkeen touhuamme kaikenlaista ja nautimme aattoillasta.

Olen nyt joka päivä hiihtänyt ahkerasti, koska ensi viikonloppuna suuntaan kohti Kokkolan nuorten SM-kisoja. Vaikka minua jännittääkin jo nyt, olen silti erittäin innoissani lähdössä koettelemaan tämän kauden hiihtokuntoani...

Selittelyt sikseen ja treenaamaan

Nyt on hiihdon kilpailukausi avattu. Pienissä kisoissa vaan tosin. Osallistuin viime lauantaina Nokialla tykkilumiladulla järjestettyihin sarjahiihtoihin. Voitin, mutta olinkin oman sarjani ainoa osallistuja...

Kisareitti kiersi 3 kertaa noin 1,7km reitin. Tyyli oli perinteinen, mutta luistavan kelin ansiosta lähes pelkkää tasatyöntöä. Mikäs siinä, sain vähän testailtua käsivoimia, juostessa kun ei käsiä samalla tavalla rasiteta kuin hiihdossa.

Tiistaina taas suksin Lempäälän tykkilumiladulla sarjahiihdoissa. Kisatunnelmaakin oli ilmassa, vaikka osallistujamäärät eivät sielläkään kovin suuria olleet missään sarjassa. Tällä kertaa kuitenkin minulla oli vastassani naisten sarjassa 6 hiihtäjää.

Tänään osallistuin Valkeakoskella ensilumenhiihtoihin, missä harmikseni matkana oli vain 3km perinteisellä. En saanut lähes yhtään irti, hyvä kun olin hengästynyt maalissa, koska tekniikkani ja nopeuteni ei mahdollista kovin nopeaa hiihtoa...nooh oikeastaan olen treenatessakin keskittynyt pidempään matkaan, tammikuun alussa Kokkolassa järjestettävissä SM-kisoissa (joita odotan innolla!) matkana onkin 10km perinteisellä ja 5km vapaalla. Joten "selittelyt sikseen ja perinteisen tekniikkaa treenaamaan" täytyy minun itselleni sanoa...

Viime hiihtokausi meni osaltani tosi huonosti. Lieneekö syynä ollut huonoilmainen koulu ja huono lumitilanne... Toivon että tämä kausi menisi sijoituksellisesti paremmin, mutta viime vuoden jälkeen olen onnellinen jopa pelkästään siitä, että kovaa hiihtäminen tuntuu hyvältä. Viime vuonna kun kisat tuntuivat välillä pelkältä epätoivoiselta räpellykseltä...

Valinnan vaikeutta palkintojenjaossa...

Suksimista

Jes, ihan mahtavaa! Lempäälän Hakkarissa on päässyt hiihtämään jo 15.11 lähtien ja sieltä minutkin löytää lähes joka päivä suksimasta... Tietysti olisin mielummin Lapissa (kävin viimeksi talvella Lapissa 5 vuotta sitten), mutta pääasia on kuitenkin, että pääsee hiihtämään!

Latu on paksu, noin kilometrin mittainen ja hyvässä kunnossa. Minun osaltani treenit ovat siis siirtyneet lähes kokonaan lumelle. Tietysti pidän myös juoksemisesta paljon, mutta talvella jos on latu niin minähän hiihdän! Hiihtäminen tuntuu niin hyvältä vaihtelulta ja juoksukauden alkaessa into juoksemiseen on entistä kovempi.

Joulu lähestyy ja itse olen ainakin luonnonlunta vaille joulufiiliksissä...Pipareitakin yritin väsätä kokeilupellillisen tattarista (vilja-allergiat buu) ja lopputulos ei ollut ihan toivottu... Nooh on tässä vielä aikaa kokeilla erilaisia taikinaseoksia...

Viiden kilometrin ravaus Teivossa

Teivocup on talvinen kevyenliikenteen väylää juostava testijuoksusarja Ylöjärvellä. Osakilpailuja on kerran kuussa marraskuusta huhtikuuhun. Viime keväänä kävin juoksemassa huhtikuun osakilpailussa. Tykkäsin reitistä, vaikka keväällä minulla ei mikään juoksukisa onnistunut ihan tavoitteiden mukaan...

Yöllä oli lunta satanut hiukan tänne Akaaseen, mutta kisapaikalla ei ollut kuin pieni millin lumihuntu. Laitoin maastojuoksukengät jalkaani, jotta asfaltti ei tuntuisi liukkaalta. Minulla ei ollut minkäänlaista aikatavoitetta, halusin vaan mennä nauttimaan kovavauhtisesta juoksusta, yksin kun on niin vaikea juosta kovaa.

Lähdin aika vauhdikkaasti lopputulokseen nähden, vaikka ensimmäinen kilometri oli kokonaan ylämäkeä. Väliajat olivat ekan kilsan jälkeen 3:37 ja toisen 7:13. Puolessavälissä 9:09.

Lopussa nilkat alkoivat jostain syystä väsyä (varmaankin, kun en ole juuri juossut viime päivinä), mutta ei se menoa juurikaan haitannut. Nautin älyttömän paljon juoksemisesta! Se tunne on vaan niin ihana kun jaksaa rennosti rullata ilman romahdusväsymystä (niitäkin kisoja on ollut, muttei onneksi pitkään aikaan)...

Loppukiriä ei tällä kertaa tahtonut irrota, mutta olen silti tosi tyytyväinen aikaani, joka oli 18.40. Paransin viime kerrasta 35 sekuntia ja radalla viime kesänä juossusta 5000m kisasta kymmenen sekuntia. Toivottavasti se on merkki kunnon kohenemisesta...

Luokkakonsertti

Viime viikon tiistaina esitin soitonopettajani luokkakonsertissa Sibeliuksen Theme and Variations for solo cello- nimisen teoksen.

Saavuttuani Helsinkiin, etsin ensin lämmittelyluokkaa Musiikkitalon Sibelius-Akatemian tiloista. Kävelin selloa raahaten portaat seitsemänteen kerrokseen, koska en ole pitänyt hisseistä siitä lähtien, kun jäin vähäksi aikaa ystäväni kanssa orkesteriperiodin harjoitusten välissä "seikkaillessamme" Musiikkitalolla hissiin jumiin. 

Löysin vapaan luokan, johon jäin teoksen vaikeita paikkoja treenaamaan. Konsertti ei kuitenkaan ollut Musiikkitalolla, vaan Sibelius-Akatemian uusissa tiloissa Nervanderinkadulla, joten siirtymiseen piti varata aikaa. Lähdimme perheeni kanssa kävellen N-talolle.

Olin ohjelmassa vasta väliajan jälkeen, joten istuin yleisössä kuuntelemassa muiden soittoja. Väliajalla kokeilin tuolin korkeutta. Se oli liian korkea ja niin liukas, että pelkäsin tippuvani soittaessani tuolilta. Onnekseni varaliukueste (minulta kysytään usein, miksi kannan kärpäsverkkoa mukanani) pelasti päiväni.

Aloitin soittamisen. En juurikaan jännittänyt, koska olin kyseisen teoksen jo useampaan otteeseen esittänyt. Onnistuin mielestäni aika hyvin. Teos on kuitenkin koko elämän mittainen työstettävä ja siinä on kuitenkin osaltani vielä paljon parannettavaa...

Seuraavassa luokkakonsertissa (joulukuussa) soitan näillä näkymin Haydnin D-sellokonserton, jota soitonopettajani sanoo "sellistien henkivakuutukseksi" ammatin saannin kannalta...

Syksyn treenausta

Hiihtokausi lähestyy ja joidenkin osalta on jo alkanut. Omalta osaltani kuitenkin yritän treenata niin hyvin kuin ilman lunta pystyn. Olen vaihtanut loppukesän ja alkusyksyn suuret liikuntamäärät lyhyemmiksi, mutta tehokkaammiksi treeneiksi. Varsinaista harjoitusohjelmaa minulla ei ole, mutta viikot menevät hieman vaihdellen näin:

Maanantai: n.50min (9-10km) juoksu kuntosalille, jossa lihaskuntoa 2h-2h20min

Tiistai: Teen, mitä milloinkin huvittaa, viime viikolla pyöräilin n.1h30min ja juoksin 1h30min ja tämän viikon tiistaina minulla on esiintyminen, joten lenkkeily jää...

Keskiviikko: Helsingissä sellotunti, joten ei varsinaista lenkkiä, jollei sellon kantamista ja sellon soittoa lasketa urheiluksi...

Torstai: Pyöräily (n.30min) salille, jossa lihaskuntoa n.1h30min. Pyöräily kouluun (n.1h)

Perjantai: 2h rullahiihtoa kivituhkapohjalla ja lyhyitä mäkivetoja.

Lauantai: Kova harjoitus juosten. Vetojen pituudet ja määrät vaihtelevat vähän viikoittain riippuen esimerkiksi tuntumasta. Toissa viikolla juoksin lämmittely 3km, vedot 3x3km+6km kovaa lyhyehköillä palautuksilla. Tällä viikolla juoksin lämmittely 3km, vedot 2x6km+2x3km kovaa muutaman minuutin palautuksilla ja loppuverkka 3km. Vauhti ei tietenkään ole näissä vedoissa mitään kilpavauhtia, rentoa kovaa vain...Tämä on ehdottomasti syksyn suosikkitreenini!

Sunnuntai: Joskus lepo, joskus rauhallista juoksua ja mäkiloikkia n.2h, riippuen täysin lauantain kovan treenin tuottamasta väsymyksestä.

2 selloa ja kitara

Viime sunnuntaina esiinnyin veljieni ja muutaman muun esiintyjän kanssa Sääksmäen seurakuntatalossa järjestetyssä Naisten Pankin hyväntekeväisyyskonsertissa. Konsertissa kerrottiin epävakaissa oloissa esimerkiksi Afrikassa ja Kosovossa elävien tyttöjen ja naisten auttamisesta. Oli tosi hienoa päästä esiintymään tärkeän asian hyväksi!

Saavuimme hyvissä ajoin testaamaan salin tuntumaa. Aloin jo harjoituksissa jännittämään teosten vaikeita paikkoja.

Konsertin aluksi soitin 11-vuotiaan pikkuveljeni kanssa kahden sellon duolla Rachmaninoffin Vocalisen. Se meni ihan hyvin lukuunottamatta alussa tapahtunutta sormen lipsahdusta...hups...Mielestäni kuitenkin on turha keskittyä pieniin virheisiin, kokonaisuus ratkaisee paljon enemmän.

Seuraavaksi 17-vuotias isoveljeni soitti Bachin viulupartitan Allemande ja Courante-osat kitaralla. Kaunista niin kuin aina. Sen jälkeen esitin Sibeliuksen Teema ja Variaatioita soolosellolle-nimisen teoksen. Tykkään siitä todella paljon, vaikka esityskappaleena se on minulle vähän ylivaikea. Onnistuin kuitenkin mielestäni kohtuullisen hyvin myös kohdista, mitä etukäteen jännitin aika paljon.

Viimeisenä meidän esittämistä teoksista soitin isoveljeni kanssa kitara-sello-duona Dotzauerin Pot Pourri pour violoncello et guitare-teoksen.

Konsertissa kuultiin myös mm. klezmeriä ja Piazzollan teoksia sekä myös mieskvartetin esittämänä kevyempiä suomalaisia ikivihreitä.

Hopeaa Pirkan hölkästä

Kauan odotettu Pirkan hölkkä juostiin tänään. Reitti lähtee Valkeakosken keskustan tuntumasta ja päättyy Tampereelle. Matka on 33km pitkä, josta suurin osa on maastossa polkuja ja metsäteitä.

Aamulla kävimme isäni kanssa väittelyä siitä, että laittaisinko pitkähihaisen vai topin päälleni. Toisin kuin yleensä meidän välisissä vaateneuvotteluissamme, taivuin laittamaan pitkähihaisen ensimmäistä kertaa tänä vuonna juoksukisoihin mittarin näyttäessä viittä astetta. Pitkiin trikoisiin en kuitenkaan suostunut.

Saavuimme kisapaikalle, jossa oli jo paljon jännittyneitä juoksijoita. Hain numerolapun ja hengailin odottaessa lähtölaukausta. Yllätyin kuinka paljon juoksijoita tapahtuma oli tempaissut mukaansa! Menin onneksi porukan alkupäähän, etten jäänyt ruuhkaan.

Kuvaaja: Alpo Eerola, Valkeakosken Sanomat

Alkumatka sujui hyvin ehkä vähän liiankin vauhdikkaalla askeleella, mutta noin seitsemän kilometrin kohdalla nilkastani kuului pieni rusahdus sen taittuessa polulla olleeseen juureen. Nilkka ei kuitenkaan haitannut juurikaan menoani, välillä pelästyin sen hiukan vihlaissessa.

En muista, mitä juoksun aikana ajattelin, mutta yksi pikkutytön kovaan ääneen isälleen sanonut kommentti jäi hymyilyttämään minua! "No toi ei ole laiha!" Kuului kirkasääninen lause juostessani ohi. Oli varmaan isänsä päivitellyt jollekin jotain juoksijoiden rakenteesta...

Nopeasti kilometrit sujahtivat ohi ja muutama kilometri oli enää maaliin. Tavoiteaikani oli ollut 2h 35min, mutta kelloa en käteeni laittanut etten miettisi liikaa kilometrivauhteja. Reitillä kilometrit olivat varmasti niin eri vauhtisia...

Maalisuoralla...maalissa! Olin hyvin pirteä maalissa, ainakin kuultuani loppuaikani; 2h25min. Juoksutapahtuma oli hyvin järjestetty ja tunnelma oli todella kiva! Kannustajiakin oli reitin varrella tsemppaamassa!

Kuvaaja: Alpo Eerola, Valkeakosken Sanomat

Proteiinileipää allergikolle...

Päätinkin sitten leipoa leipää, tosin omalla tavallani... Ensinnäkin mitkään muut viljat eivät minulle sovi kun tattari, hirssi, riisi ja maissi. Maissijauhoja en löytänyt ja riisistä en leivässä niinkään välitä, joten käytin ainoastaan tattarihiutaleita, hamppuproteiinijauhetta, leivinjauhetta ja psylliumia jauhoina. Koska olen terveysintoilija, en jauhottanut peltiä, vaan ripottelin kookosöljyä ja kumosin taikinan siihen päälle.

Näyttää vähän siltä, mutta
maistuu hyvältä.

Tässä on ohje, jos jotakuta kiinnostaa kokeilla vähän erilaista "leipää": Tarvitset vettä, tattarihiutaleita, suolaa, jotain makeutukseen sopivaa, hamppuproteiinijauhetta, porkkanaraastetta, leivinjauhetta ja kookosöljyä.

1. Laita kulhoon noin 2dl vettä (riippuu siitä, kuinka ison leivän haluat tehdä).
2. Siihen kaada tattarihiutaleita sekoittaen sen verran, että seoksesta tulee kiinteämpää, mutta kuitenkin löysää.
3. Lisää suolaa pieni määrä (riippuen siitä, kuinka suolaista haluat.
4. Laita jotain lievään makeutukseen sopivaa (esim.siirappia, kurpitsahilloa, fariinisokeria tai hunajaa) vähän.
5. Lisää hamppuproteiinijauhetta (johon on leivinjauhe sekoitettu), psylliumia ja porkkanaraastetta niin, että taikinasta tulee kiinteää, mutta ei betonia...
6. Ripottele kookosöljyä leivinpaperille pellille ja kumoa taikina siihen ja levitä melko ohueksi.
7. Paista uunissa 200 asteessa sen aikaa, että taikina ei ole enää märkää.

Ikävä kyllä en painanut tarkkoja määriä ainesosista mieleeni, mutta taikinan koostumuksesta pitäisi nähdä, milloin hamppuproteiinijauhetta ja tattarihiutaleita on suhteessa veteen oikea määrä. Jos taikina on liian kiinteää, lisää vettä ja jos taikina on liian vetelää, lisää jauhetta...

Akaan mesihölkkä

Tänään juoksin paikallisissa juoksukisoissa Akaassa 26km (gps-kelloni mukaan 26,6km) juoksun. Tapahtuma oli Akaan mesihölkkä, jossa matkavaihtoehtoina oli 26km lisäksi 10km.

Viime vuonna olin suunnitellut meneväni juoksemaan kympin kyseiseen "hölkkätapahtumaan", mutta päätinkin sitten ottaa osaa pidempään matkaan. Vaikka matka ei olekaan virallinen, viime vuodesta jäi mukava fiilis hyvin järjestetystä tapahtumasta.

Lämmittelyä ohjauksella...

Tänään minulla ei ollut mitään aikatavoitetta, vaan päätin nauttia juoksemisesta maalaismaisemissa. Alun lähdin suurinpiirtein 4.05-4.10min/km vauhdilla. Ensimmäiset 5km olivat hiekkapohjalla, joten jalat luistivat jokaisella askeleella. Juoksu tuntui silti onneksi kevyeltä...

10km juoksijoiden reitti kääntyi eri suuntaan ja huomasin juoksevani yksin peltotiellä. Ketään muuta ei näkynyt edessäpäin. Kymmenen kilometriä ennen maalia jalkani jumittuivat ja tuntui, että vauhtini olisi hidastunut. Kellon mukaan kuitenkin juoksin samaa vauhtia..

Puolimaratonin kohdalla kelloni näytti suurinpiirtein 1:29.

Lähestyin maalipaikkana toimivaa urheilukenttää hyvävoimaisena ja viimeisellä vitosella onnistuin jopa kiihdyttämään vauhtiani!

Pingoin viimeisen satasen oikein kunnon pikajuoksua, koska voimia riitti vielä hyvin. Saavuin ensimmäisenä juoksijana maaliin kympin juoksijoiden jälkeen. Olin muutaman minuutin väsynyt, mutta palauduin yllättävän nopeasti.

Aikani oli 1h51min59sek, joten paransin viime vuoden alkaani kuudella minuutilla! Olen hyvin tyytyväinen tähän juoksuun, seuraava kilpailu on näillä näkymin kahden viikon päästä Pirkan hölkkä.

25 ratakierrosta, puolitoista sekuntia

Tänään juoksin 10 000 metriä radalla aikuisten piirinmestaruuskisoissa. Tavoitteenani oli rikkoa naisten A-raja, 38.45, mutten kuitenkaan uskonut pääseväni lähelle sitä. Toisin kuitenkin kävi...

Lämmittelin juoksemalla reippaasti noin puoli tuntia. Koska juoksumatka tuli olemaan pitkä, en tehnyt hengästymisvetoja. Venyttelin ja pidin jalkoja ylhäällä hetken.

Lähtöviivalla....

Lähtölaukaus ammuttiin. Lähdin ehkä vähän liian kovaa ensimmäiset kierrokset. 3000 metrin kohdalla kello näytti 11.19. Jalat alkoivat 10 kierroksen jälkeen hapottaa, mutta 15 kierrosta oli vielä kestettävänä.

5000 metrin kohdalla eli puolessa välissä aikani oli 19.05. Jalat olivat kuitenkin jo niin raskaat, että ajattelin mielessäni pääseväni hyvällä lykyllä alle 40 minuutin.

10 kierrosta oli vielä jäljellä. Yritin mielessäni jakaa pienempiin osiin. Isäni huusi väliaikoja, jokainen kierros oli vähän edellistä hitaampi.

Palkintojen jako.

Aikaa oli A-rajaan vielä 3 minuuttia ja matkaa 2 kierrosta! Sain kovia kannustushuutoja, koitin puristaa niin kovaa kun pystyin. Jalat tuntuivat betonilta ja kierros oli vielä jäljellä. Loppusuoralla näin kellotaulun sekunnit; 41, 42, 43, 44, 45! Ja ylitin maaliviivan. Loppuajaksi tuli 38.46. Eli puolitoista sekuntia hitaampi, kuin A-raja!

Vaikka olen tosi tyytyväinen alkaani, vähän yli sekunti jäi kyllä hitusen hampaankoloon... Mutta joka tapauksessa ennätykseni parani reilusti ja kaiken lisäksi pääsin tilastopajan Suomen tämän vuoden top 20 listalle kahdeksanneksitoista naisten ratakympillä!

Treenikuulumiset

Tänään illalla sain mahtavan ajatuksen vetää raskaan juoksutreenin. Olen nyt viime päivinä lenkkeillyt paljon pitkiä, mutta rauhallisia lenkkejä juosten, rullahiihtäen ja pyöräillen, joten nyt teki mieli vetää oikein kunnon treeni.

Treenini koostui 10x1000m vedoista radalla. Vauhdin oli tarkoitus olla keskimäärin noin 3.50, mutta tonnit kellottuivat aikojen 3.37-3.49. väliin... Keskimäärin vauhti oli noin 3.42. Jalat tuntuivat tosi kevyille, keuhkot pelasivat ja juoksu kulki.

Seitsemännen vedon jälkeen minua alkoi heikottaa, mutta koska vetoja oli enää kolme jäljellä, en halunnut luovuttaa. Todennäköisesti heikotus johtui päivän huonosta syömisestäni... Viimeinen tonni meni aikaan 3.45. Lähes oksensin nurmikentälle! Tämä treeni oli todennäköisesti raskain ratajuoksutreenini ikinä.

Nyt fiilikseni on hyvä, ensi viikon sunnuntaina menen juoksemaan 10 000 metriä radalle. Sitä odotellessa...

SM-hopeaa N16 3000m!

Aamulla kotona jalat tuntuivat jäykiltä ja olo oli muutenkin raskas. Lähdimme vanhempieni ja pikkuveljeni kanssa kohti Kotkaa. Pelkäsin pilaavani juoksun liialla jännityksellä, eikä kolmen tunnin autossa istuminen ainakaan parantaisi jalkojen raskautta.

Pysähdyimme kerran matkan aikana abc-aseman pihaan ja siellä sain juoksentelemalla, hyppimällä ja venyttelemällä oloani vähän kevyemmäksi.

Kisapaikalla seurailin ensin jännittävää seiväshyppykisaa, missä hypittiin todella huimia korkeuksia! Sitten olikin aika aloittaa lämmittely. Hölkkäilin kentän kiertävää reittiä ympäri, otin muutamia vetoja ja venyttelin.

Kävelemässä kentälle.

Piikkareiden vaihtoa.

Lähtöpaikalla.

Kokoontuminen eli "calling" alkoi puoli tuntia ennen kutakin lajia. Kokoonnuimme telttaan, missä annettiin ohjeita kisaa varten, tarkistettiin numerolaput ja tehtiin nimenhuuto. Sitten meidät päästettiin vielä hetkeksi juoksentelemaan teltan lähistöllä.

Kävelimme jonossa kentälle vaihtamaan piikkareita. Juoksun alkuun oli vielä vartti aikaa, mutta suuri osa ajasta minulla kului piikkarien tuplasolmujen sitomiseen...

Puolivälissä juoksin kolmantena.

Meidät kutsuttiin lähtöviivalle ja lähetettiin matkaan. Jalat alkoivatkin tuntua tosi vetreille ja ensimmäistä kertaa tämän vuoden aikana maltoin lähteä tarpeeksi hitaasti!

2000m kohdalla väliaikani oli tasan seitsemän ja viimeinen tonni kulki 3.38 aikaan. Loppuaikani oli siis 10:38, uusi ennätys! Olen todella onnellinen onnistuneesta kisasta!

Onnellisena maalissa.

Palkintojen jaossa.