Tenttiorkesterissa kokemusta

Olen kaivannut kokemuksia orkesterisoitosta, onhan se tuleva haaveammattini. Olisi niin mahtavaa soittaa jossain superhyvässä orkesterissa ja säestää upeita taiteilijoita! Näin ilmoituksen, että Sibelius-Akatemian orkesterinjohdon tenttiin haettiin avustajia soittamaan orkesteriin ja päätin ilmoittautua mukaan.

Orkesteriteosten harjoittelua ja suklaata...

 Projekti koostui kahdesta päivästä, mutta itse kävin kolmena päivänä Hesassa; ensin hakemassa nuotit, sitten harjoituksisssa ja viimeisenä tentissä. Alkuun iski lievä paniikki, kun nuotteja oli niin paljon ja kappaleiden tempot hurjemmat, kun olisin osannut kuvitella, mutta kokosin itseni kasaan. Heti kun sain asenteeni muutettua (sisimmissäni rakastan haasteita, välillä vain aluksi tulee "en osaa"-olo), soitto alkoi sujua ja teokset alkoivat tuntua tosi kivoille!

Harjoituksen jälkeen olin ihan "flow"-tilassa, enkä olisi malttanut odotella yön yli tenttipäivää! Voi että olikin ihanaa soittaa orkesterissa pitkästä aikaa!

Malttamattomana tentin alkua odottelemassa.

Sellistien nurkka...

Kevät ei juoksujen suhteen mennyt ihan putkeen...

...Hiihtokauden jälkeen ehdin totutella juoksuun vain vähän aikaa, kun alkoivat jalkavaivat. Ensimmäisenä pari päivää ennen SM-maantiejuoksuja pohje päätti mennä aivan jumiin. Maantiejuoksut jäivät ja rullahihto ja pyöräily lohduttivat. Vihdoin, kun pohjekipu oli parantunut, päätti nilkka sanoa toistaiseksi sopimuksensa irti SM-maastojuoksuja edeltävänä päivänä. Kevään kaikki suunnitelmissa olleet juoksukisat jäivät siis välistä. Kyllähän se otti päähän, mutta toisaalta kisoja tulee kyllä...

Näissä kuvissa tiivistyy ajatukseni jalkavaivoja kohtaan.

Tampere Filharmonian Nuorten solistien konsertti 4.5.

Oli ikimuistoinen kokemus päästä soittamaan orkesterin solistina! Olin valinnut koesoittoon kappaleeksi Tsaikovskin Pezzo Capriccioson. Kappale on tosi ihana ja pidän siitä superpaljon, mutta se ei ehkä ollut kaikista varmin valinta pienikätiselle soittajalle orkesterin solistina soitettavaksi. Solistivalinnat tulivat ja en ollut uskoa silmiäni, kun näin nimeni listassa, jes!

Jännitin harjoituksia todella paljon, mutta heti kun pääsin soittamaan, jännitys katosi; orkesteri "tukee" tosi hyvin vaikeita kohtia ja siksi orkesterin kanssa oli mielestäni mahtavaa soittaa! Hyvä kapellimestari on tietysti avainasemassa.

Konserttipäivä koitti. Jännitin ja lämmittelin sivuhuoneessa. Jännitys kaikkosi taas, kun pääsin lavalle. Ensimmäisestä sävelestä lähtien nautin soittamisesta enemmän kuin koskaan ja siksi tätä kokemusta en tule ikinä unohtamaan!

Lopputalven hiihtokilpailut

Tässä tiivistelmä lopputalven isommista kisoista muutaman kuvan kera:

16.1. Vantaan katsastuskisat
-5km vapaalla
-Ei kulkenut ei
-Pakkasta 20 astetta, jonka takia meno oli jäykkää ja onnistuin jäädyttämään hetkeksi nenänpääni ennen kisaa...

KYLMÄ!!

 7.2. Nuorten SM Vöyri
-10km perinteisellä
-Sijoitus oli kahdeksas
-Ainakin hyvä fiilis jäi, mutta hiihto ei tuntunut parhaalta mahdolliselta
-Lämmin ilma, pipo sai lentää valmentajalle kesken kisan

Kuva kertoo enemmän, kuin tuhat sanaa...

Tai sitten ei...

En omista tän kuvan oikeuksia ©pekkaliedes

6.3. Pirkan Hiihto (Puoli Pirkka)
-Osallistuin 45km vapaan matkalle
-Hiihdin omista tottumuksistani poiketen kiihtyvästi, viimeinen kymppi oli varmaan nopeampi, kuin yksikään hiihtämäni pelkkä kympin kisa. Ehkä tarvitsisin 30km vauhtikestävyyslämmittelyn ennen jokaista kisaa heh...
-Oli superkivaa, rakastan pitkän matkan hiihtoja!

Innoissaan ja malttamattomana ennen lähtöä.

Maalissa

12.-13.3. SM-viestit ja KLL-mestaruushiihdot Rovaniemellä
-Kokonaisuudessaan kiva reissu
-Matkana viestissä 3x3km
-Henkilökohtaisella matkalla (10km vapaalla yhteislähtönä) sijoituksena oli viides.

Viialan Virin viestijoukkue

"Lohdutusmitali"

Viimeisimpänä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä
19-20.3. Nuorten SM Valkeakoski
-Matkoina lauantaina vapaalla 5km, sunnuntaina perinteisellä 15km
-Vapaalla en päässyt kisatunnelmaan, vaan hiihtelin vain nautiskellen ja sijoitus oli kahdeksas
-Perinteisellä olin neljäs, jääden 0,4 SEKUNTIA pronssista...otti päähän, mutta olin silti tyytyväinen. Jonkun on aina oltava neljäs, mutta että noin pienellä erolla...

Tää mäki noustiin ja laskettiin kuusi kertaa perinteisen kisassa.

Hiihtoon tarvitsee lunta

Huomenna on jouluaatto! Se tuo tullessaan esimerkiksi ihanaa yhdessäoloa perheen kanssa ja tietysti hyvää ruokaa. En malta odottaa, vaikka tänä vuonna joulufiiliksiin pääseminen on ollut aika vaikeaa lumettomuuden takia... Mielestäni jouluun kuuluu ehdottomasti lumi!

Olen avannut hiihdon kilpailukauden pariin otteeseen: osallistuin 15.12. Lempäälän Kiilto-tykkilumilatukilpailuihin ja viime viikonloppuna Valkeakoskella Ensilumen hiihtoihin. Lempäälässä hiihto ei kulkenut mitenkään, oli vain "iskuton" olo ja hiihto oli sen mukaista...eli räväkkyys työnnöistä puuttui. Valkeakoskella kulki jo vähän paremmin, mutta vieläkin hiihdosta puuttuu "kisatuntuma". Nooh, ehkä se löytyisi, JOS sitä lunta nyt vähitellen tulisi ja pääsisi kunnolla hiihtämään ja kisailemaan. Sitä odotellessa...

En haluaisi koko ajan valittaa lumen puutteesta, mutta minulle lumi on todella tärkeää! Loppusyksyt ovat tosi raskaita pimeyden takia ja mikään ei oikein huvittaisi. Lumen sataessa maahan kaikki tuntuu paljon innostavammalta! Joten sitäkin odotellessa...

Haluan lunta

Kello on kolme iltapäivällä ja ulkona on lähes pimeää. Lämpömittari näyttää +5 ja sataa vettä. Oikeasti lunta tänne eteläiseenkin Suomeen nyt heti! Hetken (pari päivää) oli jo "talvi". Voi että kuinka ihanaa oli katsoa ulos, kun puut olivat täynnä vitivalkoista lunta! Tykkilumilatuja saatiin kuntoon ja itse hiihdin umpihangessa kotini läheisessä metsässä, se oli ihanaa! Sitten iski oikein kunnon plussakelit ja vesisateet, jotka puissa ja maassa olevan lumen lisäksi veivät myös melkein kaikki tykkilumiladut. Onneksi Valkeakoskella pääsee kuitenkin vielä hiihtämään! Sinne on kuitenkin ajomatkaa jonkin verran...ja säätiedotus näyttää pitkälti plussaa. Tulisipa edes valkoinen Joulu!

Eilen lähdössä Hesaan soittotunnille...

Tänä syksynä näytti jo hetken tältä...

Pitkästä aikaa

Moi pitkästä aikaa! On ollut niin monenlaista kiirettä, etten ole tänne blogiin viime aikoina ehtinyt kirjoittaa. Toinen syy blogin hiljaiseloon on "tablettitaukoni" eli päätin jokin aika sitten vähentää ruudun tuijotusta, koska huomasin sen väsyttävän silmiä.

Ärsyttää, kun nykyään niin moni asia siirtyy sähköiseksi. Jopa lukion kursseilla on nykyään vaikeaa pärjätä ilman tablettia tehtävien ja opiskelumateriaalien siirryttyä nettiin... Ylioppilaskirjoituksetkin ovat kohta sähköiset ja kalliita perinteisiä oppikirjoja ei saa myytyä eteenpäin. Mitä mieltä olette, onko sähköistyminen hyvä vai huono juttu?

Sain edelliseen postaukseen kommentin, jossa oli kysymyksiä. (Kiitos niistä!:)) Päätin vastailla niihin tässä postauksessa. Elikkä

1.Mitkä ovat tavoitteesi juoksussa tai hiihdossa? Entä soittamisessa?
-Rakastan treenaamista ja soittamista äärettömän paljon ja ne ovat suuri osa elämääni. En ole miettinyt mitään erityisiä tavoitteita tulevaisuudelle, mutta haluan oppia mahdollisimman paljon ja saavuttaa niin hyvän kunnon, kuin on mahdollista. Ennen pidin kisoissa pärjäämistä tosi tärkeänä, mutta olen oppinut, että muita vastaan kilpaileminen ei tuo parhaita tuloksia: Itsensä haastaminen ja siitä nauttiminen tuo.

Sellon soittamisesta haluaisin ammatin. Mikä olisikaan hienompaa, kuin tehdä työkseen sitä, mitä rakastaa... Tie ammattimuusikoksi ei kuitenkaan ole mikään mutkaton, esimerkiksi nyt kehittyäkseni soitossa tarvitsisin pienemmän kokosellon tai 7/8 sellon. Kuitenkin unelmieni täyttymys olisi aikuisena soittaa jossain ihanassa orkesterissa!

2) Kuinka pitkä olet?
-Olen juuri ja juuri 160cm, jos oikein venytän ja suoristan itseni...


3) Mitä koulua käyt?
-Käyn Akaan lukiota.

4) Aiotko pitää koulun loppuessa välivuoden vai menetkö opiskelemaan? Tiedätkö vielä minne?
-Suunnitelmissa olisi hakea todennäköisesti lukion loputtua Sibelius-Akatemiaan.

5) Meikkaatko tai oletko värjännyt hiuksia?
-En erityisemmin meikkaa, ripsiväriä käytän. En ole värjännyt hiuksia koskaan.