Kisapäivä 2

Tänään oli vuorossa perinteisellä hiihtotavalla 5km samassa paikassa kuin eilen, Valkeakoskella Korkeakankaalla. Reittikin oli sama "ylävitonen".

Lähtö meni hyvin, mutta ensimmäisessä isossa ylämäessä huomasin, että sukseni lipsuivat... Jouduin harjoittelemaan sitten aika paljon haarakäyntiä jyrkemmissä mäissä... Nooh hyvä harjoitus kisa silti oli. Harmittaa vaan, etten saanut jalkalihaksia täysillä mukaan suksimiseen.

Ensi viikonloppuna keskityn näillä näkymin treenaamiseen ja sellon soittoon, eli pidän kisavapaan viikonlopun. Alle kahden viikon päästä on nuorten SM-kisat Keminmaalla.

Kisapäivä

Tänään hiihdin Hämeen piirinmestaruuksissa 5km vapaalla hiihtotavalla. Kisat järjestettiin Valkeakoskella Korkeakankaalla. Koska nyt täällä seudulla on ihan ookoo lumitilanne (enemmänkin saisi tulla pliis!), ylävitoseksi kutsuttu reitti oli saatu kunnostettua. Tai no, parhaimpien kisasuksieni pohjassa on nyt syvä naarmu, lieneekö ladulla ollut kivi...

Hiihto kulki ihan hyvin. Toki paremminkin olisi voinut mennä, mutta olen viime vuoden ja tämän alkukauden jälkeen alkanut arvostaa jo sitä, että hiihto tuntuu vauhdikkaalta ja hyvältä. Tekniikkaakin olen paljon oppinut, koska olen saanut todella hyvää opetusta!!

Maitohappoja tuli isoista ylämäistä huolimatta vasta viimeisessä töppyrässä, joka voi kuulostaa hyvältä asialta, mutta todellisuudessa säästelin ihan liikaa ensimmäisissä pitkissä ylämäissä, ei ollut oikein isku päällä. Toisaalta on ihan hyvä tulla maaliin fiiliksissä, että jaksaisi vielä jatkaakin paahtamista... Huomenna on sitten perinteisellä sama reitti. Jännittää, mutta jännittää "hyvällä tavalla..."

Lempäälä-hiihto

Moni kilpahiihdon harrastaja varmasti tietää, kuinka kisassa ottaa päähän, jos valitsee kaksista suksipareista ne huonommin luistavat yksilöt. Minulle kävi juuri niin eilen Lempäälä-hiihdossa. Kisa oli 20km perinteisellä (miehillä 35km) yhteislähtö.

Yritin alussa päästä naisten kärkikaksikon "letkaan" mukaan, mutta eihän siitä mitään tullut. Alamäissa jäin heti niin paljon, että hiihdin sitten yksin lähes koko matkan. Kyllähän se harmitti tosi paljon, vaikka kisa olikin minulle lähinnä tekniikkaharjoitus.

Kisan Kansalliset hiihdot

Viime keskiviikon raskaassa maastossa hyvin sujuneen 47min vauhtikestävyysvedon jälkeen teki mieli mennä kisoihin, vaikka olin jo päättänyt, että pidän kisavapaan viikonlopun. Siispä ilmoittauduin Kangasalan Kisan kansallisiin hiihtoihin sunnuntaille.

Lauantaina kävin kevyellä puolentoista tunnin hiihtolenkillä Nokialla. Pelkäsin väsyttäneeni itseni. Yritin hiihdellä todella rauhallisesti, mutta keli oli uuden lumen takia todella raskas...
Sunnuntaina oli kuitenkin jo hyvä olo, lämmittelin kisapaikalla ja testasin suksia. Keli oli taas todella raskas, lunta satoi koko ajan lisää ja ladulla oli muutaman sentin kerros lunta, joka teki baanasta epätasaisen.

Nautin hiihdosta todella paljon! Tietysti "nauttiminen" on mielenkiintoinen ilmaisu räkä poskella ja jalat ja kädet maitohapoilla etenemisestä, mutta alkutalven kisoihin verrattuna nyt tuntuu todella hyvältä hiihtää kovaa! Tietysti tekniikassa on vielä paljon parannettavaa, mutta viime vuonna hukkaamani hiihtotuntuma on palaamassa. Vihdoinkin.