Melkein keskeytys Mesihölkässä

Sunnuntaina kävin juoksemassa puolimaratonin paikallisessa Mesihölkässä. Olen käynyt tapahtumassa kahtena vuonna ja kokemukset ovat olleet kivoja. Matkana on ollut n.26km, mutta tänä vuonna reitti oli vaihdettu puolimaratoniksi.

Meinasin jättää kisan välistä muutamia päiviä vaivanneen epämääräisen flunssaoireilun takia, mutta koska olo oli aamulla tosi hyvä, halusin mennä juoksemaan. Otin kuitenkin rennon asenteen ja päätin, että jos pienintäkään epänormaalia väsymystä tuntuu, hidastan vauhtia reilusti.

Yhteinen alkuverryttelyjumppa

Juoksu kulki älyttömän hyvin; kivituhkalla eka 5km meni rennosti n.19.45. Toisella vitosella vauhti vähän hidastui kovan vastatuulen takia, mutta kympin aika oli 40min (kyllä vain, tasan 40.00 virallisesti mitatun pylvään kohdalla, hahah) Kääntöpaikan jälkeen tapahtui kuitenkin jotain, mikä johti melkein keskeytykseen...

...Päkiässä alkoi tuntua terävää kipua. Kipu iski aivan yhtäkkiä ja hyvin kulkenut juoksu päättyi siihen. En halunnut keskeyttää, koska pystyin kuitenkin juoksemaan kokojalkapohjalla ontuen. Nilkutin sitten noin 10km ja ainoa tavoite oli ehtiä maaliin ennen ympäröivien ukkospilvien kohdalle osumista... Olin todella pettynyt ja harmissani, mutta palkinnoksi saamani mehiläispatsas ja hunaja lohduttivat yllättävän paljon.

Koko loppupäivän ja seuraavan päivän kävely oli todella tuskaista, mutta jalka on nyt parantunut levossa huimaa vauhtia. Tänään olen jo pystynyt kävelemään lähes ontumatta. Tarkkaa syytä kivulle en tiedä, mutta luultavasti päkiä ärsyyntyi rikkinäisillä lenkkareilla juoksusta; uusien löytäminen kun on niin vaikeaa minun vaativien kriteerien ja jalkojen pienuuden ja kokoeron takia...